Shift of focus

Messuilta lähdin oikein hakemalla hakemaan jotakin sport-vahvuista lankaa, haaveenani neuloa Veera Välimäen shift of focus. Titityyltä se löytyi. Ihanainen madelinetoshin merino, värinään violetti. Olin jo aijemmin ostanut ja tulostanut itselleni ohjeen ja katsonut, että 4 vyyhdin pitäisi riittää.

(No, eipä riittänyt. Intoa piukassa olin tikuttanut takkia, kun heräsi pelko, ettei lanka riitäkkään. Koitin ensin tehdä pari temppua takin helman kanssa, lintsasin muutaman kerroksen, mutta ei auttanut. Ensimmäisen hihan puolessavälissä lanka meni ja loppui. Ei suurta katastrofia päässyt tapahtumaan, lankaa sai kyllä jyväskylästä lisää, mutta ärsytti! Miten tiheyteni voi olla taas niin pielessä etten saa ilmotettuja metrejä riittämään? Ja nyt minulla on puolikas kerä turhan panttina. *mur..!*)

Mutta takki...se on I-HA-NA!! Kattokai ny!

Punaiset napit sopivat mielestäni kuin nenä päähän ja mikä parasta, ne löytyivät ihan omista varastoista. Rakastan, rakastan, RAKASTAN!!! Malli on sopivasti A-linjainen joten se ei nuole makkaroitani, muttei kuitenkaan niin iso, etteikö se mahtuisi takin alle. Ihan paras.

Ja siellä missä kamera, on myös linssilude.

Mihin se marraskuu katosi..?

Pitipä hätäseen keksiä jotain sanottavaa, ettei vaan kokonainen kuukausi menisi ohitse vain yhdellä merkinnällä.

Messut tuli ja meni ja ihan vaan (köh..!) jokunen lanka tarttui matkaan.. (ei todellakaan mitään vajaata kahta kiloa) Puhumattakaan parista kehruukuidusta ja muutamasta kirjasta ja apuvälineestä. Ja kassista. Ja mitä näitä nyt olikaan.

Loppusijoituskohdekin näille kaikille periaatteessa löytyy, eli on visio ja siihen sopiva lanka, valmistusaikataulu vähän kangertelee. Mistähän sitä sais vuorokauteen lisää tunteja? Toisaalta ajattelin jo tässä päivänä eräänä, että jos nyt jäisi vuorotteluvapaalle olisi kokonainen vuosi aikaa tuhota varastolankoja jonka jälkeen taas kelpaisi palata palkkatyöhön tienaamaan lisää lankarahaa! Isäntä ei innostunut, en ymmärrä miksi.

Jotain on valmistunutkin, nimittäin tämä:

Myrskylintu by TiiQ

Malabrigo lace

100% baby merino

42g

3mm

Menin sitten tämänkin huivin hienon idean pilaamaan neulomalla siitä symmetrisen. Me likes it like that. Lanka on hävyttömän pehmoista ja aivan ihanaa neulottavaa. Päätin toteuttaa tämän ohjeessa suositeltuja puikkoja puoli numeroa pienemmillä jotta saisin yhden 50g vyyhdin riittämään. Ja halusin tästä huivin kaulalle, en hartioille joten koko on siinä mielessä aivan täydellinen. Hyvä minä!

Kaikkea kanssa..!

Puuhamaassa on puikot sauhunnu ja ärräpäät lennelly. Ai miksi? Mä neulon. Ja sit mä puran. Ja sit mä neulon jotain muuta. Ja puran. Tai jätän kesken ja alotan jotain ihan muuta. En enää tiedä meneekö tämä kaikki pakkoneuloosin ja harvinaisen ärhäkän startiitin piikkiin vai mikä on.

Kaikki alkoi Annasta. Tämä oli ensikosketukseni onteloneuleeseen. Ei sinänsä mikään ylitsepääsemättömän haastava juttu, hidasta vain verrattuna normineulontaan. Mutta mun nurja..! Miten se voi olla niin saakelin löysää! Sitkeästi neuloin (tyhmä!) reippaasti yli puolenvälin vain todetakseni vanhan totuuden; mullon ihan helkkarin pieni pää.

Purin. Onneks neulekerhon myssyohje ja lanka huuteli pöydällä haluavansa puikoille. Ja eiku töihin.

Karpalo by Tuulia Salmela

Uutuslanka Ilmarinen 

louhittaren luolasta

100% bfl-villa

n 70g

Noiden helmien pujottelu oli uutta ja ihmeellistä, siihen meinas jäädä koukkuun. "..Mä ihan pari vielä ja sit mä meen nukkuun.." Myssystä tuli ihana, sääli ettei kelit vielä ole päästäneet käyttämään kovin aktiivisesti.

No mitä sitten? Kärrynpyörät ovat kuiskutelleet minulle julkaisemisestaan lähtien, nyt kuvittelin olevan oikea aika paneutua tähän kirjoneuleasiaan ja tilasin langat ja ohjeen. Ja kävin nitkuttamaan.

Tein ja tein (tyhmä!) ajatuksena saada tämä ylleni messuille jotta voisin Tiinalle henkilökohtaisesti tätä esitellä. Kuinka ollakkaan, jossain kohtaa tuli mieleen sovittaa ja tadaa..! Enhän mä olekaan kokoa L vaikka mittanuha niin väittää. Tai siis oikeesti mun kirjoneuleeni ei pysy koossa L vaan on jotain ihan muuta. Kas näin:

Viikon verran tämä sai armonaikaa kun mökötin ja tein jotain muuta, sitten vedin puikot pois ja purin. Liivin mallista pidän kyllä niin kovasti, että aattelin alkaa alusta ja tehdä näillä langoilla ihan vaan raidallista sileää. Tai sitten en. Katotaan.

Ja koska kaikki muutki ni määki; annasta "jääneillä" sukkalangoilla kävin color affectionin kimppuun. Olin kyllä alunperin visioinut tekeväni tämän itsekehrätyistä, mutta koska vasta yksi lanka on valmiina päätin toisin.

Color affection by Veera Välimäki

Cascade heritage (tummin)

Väinämöinen (oranssi)

Lanitium ex machina sukkalanka (vaalein)

(tarkemmat specsit ravelrytilin omaaville)

Pidän kovasti siitä, miltä tämä huivi näyttää, käyttökokemusta ei vielä ole. Saatan palata asiaan myöhemmin. Tai sitten en.

Mulla olis kauhee hinku alottaa jotain kivaa takkia, mutta masentaa jo valmiiks kunnen kuitenkaan osaa tehdä siitä sopivaa. Ärsyttää tällanen ajatusmaailma! Onnekseni en omista takkilankoja juuri tällähetkellä ni ei tarvi ittensä kanssa tapella. Mieli arvatenkin rauhottuu messuihin mennessä, josko sieltä pääsis imemään oikeanlaista asennetta ja ideoita. Jos näet minua siellä, tule rohkeasti tervehtimään! Olen paikalla perjantaina ja sunnuntaina...

Koivistolaissormikkaat

Uusimmasta Taito-lehdestä löytyi nämä koivistolaissormikkaat joihin äitini kovasti ihastui. (Puhuinko jo aijemmin täysinäisestä tilauskirjastani?) Ja minähän neuloin, sillä ehdolla että äiti hoitaa langanpäiden päättelyn. Tuli kaupat. (By the way, kiitos kaikille mielenkiinnosta tarjoamaani virkaa kohtaan, ketään ei kuitenkaan ilmestynyt oveni taakse sakset kädessä, joten ensimmäisen sormikkaan päättelin itse ja äiti päätteli sen toisen.)

Koivistolaissormikkaat; linkki ylhäällä

5 eri sävyä novita nallea

yht 50g

Puikot 3mm

Päätin ja rohkenin olla ohjeen kanssa sen verta eri mieltä, että neuloin peukalon ja pikkurillin aloituksen väliin 9 ylimääräistä kerrosta (tuo kelta-pinkki-osuus) koska minun mielestä pikkurillin paikka on vähän korkemmalla peukalosta nähden kuin 8 kerroksen päässä. Aikas kivat tuli :)

Ja koska meillä edelleen asuu kameralle perso nuorimies, olkaa hyvät; vaihtoehtoposeeraamista sormikkaiden kera:

Ja pssst..! 3 viikkoa enää vuoden kohokohtaan..! Jei!

Palvelukseen halutaan

..Langanpäiden päättelijä

Aikaisempi kokemus suotavaa. Omat sakset vaaditaan, työsuhdeneulan tarjoaa talo. Työsuhde on vakituinen ja alkaa heti. Työaika liukuva, urakkapalkka. Soita, niin keskustellaan.

Persut

Ei. En nyt ala puhua kunnallispolitiikan puolesta enkä vastaan vaan olen neulonut perussukkia. Siskoni tytär tilasi kahdet sukat, ohuet ja paksut ja minähän neuloin.

Ainoa tilauksen  mukana tullut ohje oli, ettei palmikoita eikä pitsiä. Just. No, raitaa ei eriksensä kielletty joten sitä tuli. Ylemmän kuvan sukat on ne ohuemmat austermannin stepistä, neljän kerroksen raidalla. Alemmat ovat puolestaan vuosikertaseiskaveikkaa, raidottu ihan iteksensä. Olen tyytyväinen lopputulemaan.

Persu 1

austermann step classic (yksivärinen)

ja austermann step (kirjava)

yht 72g

2,5mm puikot

Persu 2

Novita 7veljestä raita

106g

3,5mm puikot

Jostain syystä "tilauskirjaani" on nyt sadellut toiveita ja omat askarteluni ovat jääneet vähän vähemmälle. Ei sillä että harmittaisi, lähinnä vaan ärsyttää kun on niin monta keskeneräistä ajelehtimassa ympäri huushollia. Nyt lupaan neuloa jotakin omaa valmiiksi ennenkuin aloitan mitään uutta. Saas nähä pitääkö, sillä ensimmäinen suuren suomalaisen neulekerhon paketti tuli jo. Ja kohta ollaan jo vuoden kohokohdassa, tampereen kädentaitomessuilla! Huh. Kaikenlaista.

Mistä saisi vuorokauteen lisää tunteja?

Siskon takki

Sisko tilasi villatakin. No, mikäpä siinä kunhan hankkii itse mallin ja langan. Minun vastuulleni jäi sitten vain toteutus ja vastuu sopivuudesta. Sopiva tuli! :)

Naisen neuletakki by Lucia Biskupska

Maalbrigo rios

(100% merino)

n 540g

5,5mm puikot

Kiinnitysidea on vielä vaiheessa, ehdottelin jotain norjalaisvillapaita-tyylisiä hakasia, mutta niitä vielä mietitään. Saaja jokatapauksessa oli takkinsa tyytyväinen, vaikkakin saman värjäyserän eri vyyhtien sävyissä oli huimasti eroa..

Pidin kovasti tästä langasta. Se oli pehmeä mutta jämäkkä, tavallaan omisti selkärangan verrattuna novitan puroon josta esikuvansa oli neulottu. Palmikosta myös tuli mielestäni kaunis. Loppu hyvin, kaikki hyvin, minä sain palkaksi (ylläripylläri!) lankaa: