Uusi vuosi, samat kujeet. Olen vääntänyt apinanraivolla jotakin vihreää. Puikot (5mm) ja lanka (wool clasica) vaan ovat niin kovin raskaat ja paksut minun 'unelman keveää pitsiä' veivaamaan tottuneille ranteille. Naisen logiikalla (tavallaan) epämiellyttävää työtä pitää tehdä mahdollisimman nopeasti jotta se loppuisi nopeammin. Eikö niin? :D Toisaalta taas paksu lanka tekeytyy ihanan nopsaan kun vaan jaksaa vääntää.
Saas nähä tuleeko tästä pitopaitaa. Näyttää niin kamalan pieneltä. Olen hieman skeptinen, mikä on vallan uusi piirre itsessäni; tohdin epäillä ohjeen toimivuutta. Mutta valmiiksi tehdään ja kiukutellaan sitten. Tai ei. Katsotaan, sano..
2 kommenttia:
Näyttää tutulta :)
Tsemppiä loppurutistukseen. Se pitsineule ja villa oikeasti on kuin.. purukumia? Eli venyy ilman paukkumista. Seuraan jännityksellä.
Kiitos kannustuksesta, ihan itteänikin jännittää.. ,)
Lähetä kommentti