perjantai 15. kesäkuuta 2012

Ajatuksen virtaa

Kehräilen. Kun perä puutuu tai hermot menee kun säie katkeaa tai sormet turtuu, vaihdan sohvalle ja otan kutimen käteen. "liivissäni" on menossa helma/kaulusosio eli joustinta noin neljällä sadalla silmukalla = ei järin mieltä ylentävää saatika haasteellista. Mutta aika kuluu ja tekeminen on mielekästä.



Josta tulikin mieleeni taas hämmästellä, miten ihmeessä "käsityöttömät" saavat aikansa kulumaan?

Huomisesta alkaa loma. Seitsemänvuotias poikani pitää jalkani maan pinnalla jotten vallan pääse kolmessa viikossa mökkihöperöitymään lankojeni ja kuitujeni kanssa. Taas toisaalta lapsi on sen verta iso ettei vaadi kokoaikaa leikkikaveria vaan antaa äidin välillä paneutua omiin hommiinsa.

Kesä <3


6 kommenttia:

Matonkude kirjoitti...

Käsityöttömät...niinpä. Olen sitä monesti myös miettinyt, sillä sitä ihmetellään useasti myös toisinpäin
'miten ihmeessä ehdit tehdä tuota kaikkea? tai mistä saat sen ajan?'
Ja yksi sama aikahan meillä kaikilla käy.

Maija kirjoitti...

Just niin! "Miten sulla on aikaa..?" "Nokun en tee mitään muuta.." =)

outi kirjoitti...

400 silmukkaa? Kröhöm. Aika iso luku.:D

Maija kirjoitti...

Nii, se oli helman puolessavälissä. Päätellessä niitä oli siunaantunut 684..

Annimanni kirjoitti...

Käsityötön voi esimerkiksi hommata tuollaisen alakuvan pelin.
Niinko näillä on tapana sanoa: "Ennen minulla oli aikaa, rahaa ja ystäviä. Nyt minulla on hevonen..."

Maija kirjoitti...

=D Onneks tuo ko menopeli ei kuulu perheeseen..