torstai 14. helmikuuta 2013

Kotiteollisuutta, osa 2

Pääsääntöisesti nautin neulomisesta. Myönnetään; on päiviä kun tekisi mieli katkoa puikkoja ja näyttää kaikille lankakerille saksia, mutta noin enimmän osan aikaa, neulominen on minulle nautinto.

Kuvittele se nautinto kertaa 100. Siltä nimittäin tuntuu silloin, kun neuloo itsekehrättyä lankaa <3 En osaa kylliksi sanoin kuvailla sitä tunnetta, mutta uskotteko, jos sanon, että se ylittää kaiken.

käsinkehrätty 100% polwarth
n 150g


Huivista tuli mahtava. Ohje oli sopivan aivoton jotta lanka pääsi oikeuksiinsa. Meinasin ensin tehdä tästä langasta revontulet -huivin (niinkuin varmaan joku muistaa) mutta koska boneyardin ohje osu käteen ensin niin langan kohtalo oli sinetöity. Ja koska olen nainen, minulla on oikeus muuttaa mielipidettäni vaikka kesken lauseen. Nih.

Huivi lähti lahjana kylmästä luentosalista kärsivälle ystävälle (kyllä se kesä tulee ihan kohta Sari!) ja sai vielä loppulangasta itselleen kaveriksi kynsikkäät.

sama lanka kuin yllä,
loput keristä, n. 50g

Nämä kynsikkäät/kämmekkäät olivat hauska pikku projekti (ja ilmainen!) joihin uskon palaavani toistekin, ehkäpä pitemmillä varsilla.



Mahtava setti, vaikka itse sanonkin :)


3 kommenttia:

Matonkude kirjoitti...

Aivan mahtavaa!!
Ole syystäkin itsestäsi ylpeä ja osaamisestasi.
Pelkkä ajatuskin noin pitkälti omatekemästä käsityöstä lämmittää :)

Emma kirjoitti...

Koko setti yhtä mahtavuutta! Kyllä miekin vielä joskus neulon jotain noista värttinöidyistä pikkuvyyhdeistä :D

Maija kirjoitti...

Kiitos kaverit <3 Ihana kun jaksatte piipahtaa kommentoimassa, arvostan.