Olis sitä päivällä aurinkokin paistanu. Vaan minä olin töissä. Joten joudutte tyytymään tällaiseen kelmeään pimeässä napattuun kuvatukseen. Ei jaksa panostaa.
Edellisestä sukkaparista on kokolailla vuosi mutta kyllä heti muistu mieleen miksen enää huvikseni näitä neulo. Ensinnäkin olen pikkuhiljaa oppinut löysää käsialaani kiristämään niin, ettei puikkojen vaihtumiskohtaan enää jää sellaista jumalatonta railoa. Tämä taas on aiheuttanut sen etten pysty kovin kauaa pitelemään sukkapuikkoja kun ne 'kalvaa' oikeaa nimetöntä. Siis ihan käsittämätön juttu, mitkään muut puikot ei moista tee. Ja toiseksi toi seiskaveikka.. Ei mitään niin karheata lankaa olekka. Ja juu, voishan ne sukat jostain muustakin tehdä, mutta tätä tuotiin niin tätä nyt sitten väännetään. neljän polvisukan verran.. Auts. Laastaria..
(tää näkee jo unia itsestään tekemässä seuraavaks jotain unelmanpehmeää ja höyhenenkeveää... vaikka tällaisena ja tällaisena kombinaationa. Tai siis kunhan Friikakin valmistuu)
3 kommenttia:
Hih,
tikuta,tikuta tyttö hyvä =D
Tuollasille sivuille EI saa mua johdattaa,kun on 3 laatikollista lankoja jotka pitäisi toteuttaa=(
(hyvä kyllä tähän tilaani).
Kohtaamisiin...
-Sari
Anna mennä vaan, kyllä ne siitä valmistuu :) Upeaa palmikkoa on kyllä tulossa
.
Kiitos kannustuksesta :) Jatketaan harjotuksia..
Lähetä kommentti