tiistai 10. heinäkuuta 2012

Pyykkinarulta

Opettelin hampaat irvessä ja verenmaku suussa navajo- eli ketjukertausta. Taisi porukin päästä, erinäisiä voimasanoja unohtamatta. En vain osannu vaikka teorian tiesin ja noin tsiljoona "opetusvideota" juutuubista toljotin. Ei auennu.


Itkin asiaa ravelryn suomalaisten kehrääjien palstalla ja mitä tapahtui? Sain osakseni valtavasti hyviä neuvoja, tsemppausta ja myötätuntoa. Ihana mesta! Nukuin yön yli ja lähdin yrittämään uudestaan kaikkine hyvine neuvoineni. (<- Onkohan tuo nyt enää edes suomea? Kuullostaa hassulta) Ensinnäkin hidastin tahtia roimasti. Pysähdyin, tein lenkin, polkasin varovasti pari kertaa niin että kierre tavoitti sormeni, pysähdyin ja tein uuden lenkin. Tavattoman HI-DAS-TA, mutta toimi. Lankaa alkoi muodostua.


Voi vitsit miten olenkaan tästä onnellinen! Mä osasin! Sittenkin, vaikka välillä oli kova uskonpuute tuleeko minusta sittenkään kehrääjää. Kyllä tulee!


42 metriä ja 46 grammaa. Aika hyvin omasta mielestäni :) Ja parasta tietenkin on että se näyttää jo niin kovasti langalta...



6 kommenttia:

Simpura kirjoitti...

Kyllä se niin on, että hiljaa hyvä tulee :DD

Maija kirjoitti...

Oot ihan oikeessa. Se tuntuu olevan vaan päivän trendi ettei mitään voi enää odottaa vaan kaikki on saatava heti ja nyt. Siihen sitten itsekkin syyllistyy vaikka hyvin järki sanoo ettei kaikkea voi osata ensi yrittämällä.

Syytän nettiä! =)

Matonkude kirjoitti...

Onneksi olkoon Maija!
Täällä tulin itsekkin niin iloiseksi onnistumisestasi.

Maija kirjoitti...

Kiitos Matonkude, ihanaa kun pystyin ilahduttamaan :)

ArualMaria kirjoitti...

Vau, miten herkullisen näköistä lankaa! Tuo ketjukertaus on tosiaan sellainen, mikä ensin tuntui ihan käsittämättömältä, mutta kun sen oppi, se on tosi kätevä tekniikka! Aloitteleva kehrääjä täälläkin... :D

Maija kirjoitti...

Kiitos ja tervetuloa seuraan! =)