maanantai 31. joulukuuta 2012

Vuoden viimeinen

Mitä jäi käteen vuodesta 2012? No vaikka mitä!


Olen oppinut kehräämään. Ihan itekseni! On se hämmästyttävää miten luja tahto kantaa ja vie eteenpäin. Isot kiitokset toki kuuluu mahtaville taustajoukoille ravelryn suomalaisten kehrääjien ryhmässä; Thanks you guys! Jos joku ei vielä ravelryyn ole liittynyt niin äkkiä sinne! Ongelmaan kuin ongelmaan saa (kokolailla) samantien apua ja seura on muutenkin mahtavaa :)

Olen neulonut noin 18 kilometriä lankaa. Sanottakoon että se ei ihan kokototuus kuitenkaan ole, valmiit vain. Pitäsköhän alottaa toinen laskuri neulottuja ja purettuja varten? =D


Blogini täytti vuoden, jonka muuten ihan totaalisesti unohdin. Ohohups. Vaan eipä bloginikaan minulle synttärikorttia lähettänyt. Joten tasoissa ollaan.


Olen tehnyt erinäisen määrän vaatteita, sukkia, huiveja, lakkeja, lapasia, lankaa(!!) ja yhden lelun. Ollut onnellinen ja onneton. Onnistunut ja kaatunut. Ja noussut uudelleen ylös. Itkenyt ja nauranut.


Elänyt <3
Tee sinä samoin.
Ihanaa vuotta 2013!

lauantai 29. joulukuuta 2012

February lady

February lady by Pamela Wynne
Knitlob's lair pohjan akka
(100% villa)
n350g, 5mm

Tosta leidistä niin tiedä, mutta takki on mah-ta-va. Sanoisinko, että paras itsetoteuttama vaate ikinä! Wau. Olen niiiiiiin ylpeä itestäni. Ja kyllä olis kuulkaa harmittanu jos se maailmanloppu oliski tullu ja multa ois jääny tämä saamatta.


Inasen mulkkasin ohjetta (joo-o, uskomatonta mutta totta; uskalsin uhmata kohtaloa [?] ja tein miten halusin enkä niin kuin paperilla luki); pyöristin pääntietä lyhennetyillä kerroksilla ja jätin ohjeessa mainitun 'eyelet row':n tekemättä. Ja mainittakoon vielä, että vasta toisella yrittämällä takki onnistui, ekaa yritystä kesti kainaloon asti ennenkuin purin ja alotin uudestaan. Mutta nyt se on täydellinen.



Kiinnikkeinä toimivat hakaset sain diilattua eräältä kanssaräveltäjältä (kiitos vielä kerran Outi!) jolla näitä oli yli oman tarpeen. Ovat kyllä kauniit ja sopivat tähän takkiin paremmin kuin napit. Jossen ihan väärin ymmärtänyt, ovat peräisin lahden takaa karnaluksista. Tarvii laittaa korvan taa seuraavaa käyntiä varten..


Mitä vielä? Lanka oli ihanaa. Pitsi loppuakohden inasen tylsää. Hihoja olis voinut hieman muotoilla. Ei muuta.

(Ei-niin-tarkka-kuva, mutta ilme kertoo kaiken olennaisen)
<3

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Rullaati rullaa..

Koska puikolla oleva takki on tylsää neulottavaa (siis oikeesti, ei puutu ku puolikas hiha mutku tympii!) on Mauri saanut makustella villoja. Mulla on sellanen rytmi tossa kehräämisessä, että kun saan säikeen tehtyä, siirrän sen lepäämään ja alan kertaamaan sitä, mikä lepäsi kun kehräsin edellä mainittua säiettä. Ihan vaan sen takia, että levännyttä säiettä on helpompi käsitellä kerratessa. Mut ei siitä sen enempää.


Taisin joskus aikaisemmin esitellä tämän yksilön "siskon" joka siis valmistui jo aikapäiviä sitten. Polwarthia on hän(kin), louhittaren luolan Tuulian värjäämää. Metrejä pukkas 330 joka (hämmästyttävää kyllä) on kokolailla samanverta kuin ensimmäisessäkin vyyhdissä. (Voisiko tästä päätellä, että lankojen vahvuus on samaa luokkaa? oho! Hyvä minä!)

Toinen topsi oli selkeästi ruskeampi mutta sehän ei menoa haittaa. Olen ajatellut tästä revontulia.


Jos nyt oikeesti menis ja tekis takkinsa valmiiksi niin sen saisi jouluksi ylle.

maanantai 17. joulukuuta 2012

Kehruupuuska

Meillä on kuulkaas Maurin kanssa ollut rattosa viikonloppu. Yllätin itseni ja kehräsin kahdessa illassa messuilta hankitun suomenlammastopsin säikeeksi ja kolmantena päivänä kertasin sen. Viimeyön kaunokainen roikkui kuivumassa ja tänään sen vois vaikka keriä ja ottaa puikoille.

Tai no, jos nyt kuitenkin noi vanhemmat ensin alta pois.

Hopeasäikeen suomenlammas
116g ja 215m

Pakko sanoa, että langasta tuli rouheaa, vaikka rouhea-sanaa vihaankin sydämeni pohjasta (kiitti vaan Inno-Marko!) Nyt ei ihan mitkään visiot (vielä) kohtaa tämän langan kanssa kun on iholle niin karhea. Mutta ajan kanssa varmasti joku ohje natsaa. Saletisti.


keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Shift of focus

Messuilta lähdin oikein hakemalla hakemaan jotakin sport-vahvuista lankaa, haaveenani neuloa Veera Välimäen shift of focus. Titityyltä se löytyi. Ihanainen madelinetoshin merino, värinään violetti. Olin jo aijemmin ostanut ja tulostanut itselleni ohjeen ja katsonut, että 4 vyyhdin pitäisi riittää.

(No, eipä riittänyt. Intoa piukassa olin tikuttanut takkia, kun heräsi pelko, ettei lanka riitäkkään. Koitin ensin tehdä pari temppua takin helman kanssa, lintsasin muutaman kerroksen, mutta ei auttanut. Ensimmäisen hihan puolessavälissä lanka meni ja loppui. Ei suurta katastrofia päässyt tapahtumaan, lankaa sai kyllä jyväskylästä lisää, mutta ärsytti! Miten tiheyteni voi olla taas niin pielessä etten saa ilmotettuja metrejä riittämään? Ja nyt minulla on puolikas kerä turhan panttina. *mur..!*)

Mutta takki...se on I-HA-NA!! Kattokai ny!



Punaiset napit sopivat mielestäni kuin nenä päähän ja mikä parasta, ne löytyivät ihan omista varastoista. Rakastan, rakastan, RAKASTAN!!! Malli on sopivasti A-linjainen joten se ei nuole makkaroitani, muttei kuitenkaan niin iso, etteikö se mahtuisi takin alle. Ihan paras.


Ja siellä missä kamera, on myös linssilude.



perjantai 30. marraskuuta 2012

Mihin se marraskuu katosi..?

Pitipä hätäseen keksiä jotain sanottavaa, ettei vaan kokonainen kuukausi menisi ohitse vain yhdellä merkinnällä.

Messut tuli ja meni ja ihan vaan (köh..!) jokunen lanka tarttui matkaan.. (ei todellakaan mitään vajaata kahta kiloa) Puhumattakaan parista kehruukuidusta ja muutamasta kirjasta ja apuvälineestä. Ja kassista. Ja mitä näitä nyt olikaan.


Loppusijoituskohdekin näille kaikille periaatteessa löytyy, eli on visio ja siihen sopiva lanka, valmistusaikataulu vähän kangertelee. Mistähän sitä sais vuorokauteen lisää tunteja? Toisaalta ajattelin jo tässä päivänä eräänä, että jos nyt jäisi vuorotteluvapaalle olisi kokonainen vuosi aikaa tuhota varastolankoja jonka jälkeen taas kelpaisi palata palkkatyöhön tienaamaan lisää lankarahaa! Isäntä ei innostunut, en ymmärrä miksi.

Jotain on valmistunutkin, nimittäin tämä:

Myrskylintu by TiiQ
Malabrigo lace
100% baby merino
42g
3mm

Menin sitten tämänkin huivin hienon idean pilaamaan neulomalla siitä symmetrisen. Me likes it like that. Lanka on hävyttömän pehmoista ja aivan ihanaa neulottavaa. Päätin toteuttaa tämän ohjeessa suositeltuja puikkoja puoli numeroa pienemmillä jotta saisin yhden 50g vyyhdin riittämään. Ja halusin tästä huivin kaulalle, en hartioille joten koko on siinä mielessä aivan täydellinen. Hyvä minä!


maanantai 12. marraskuuta 2012

Kaikkea kanssa..!

Puuhamaassa on puikot sauhunnu ja ärräpäät lennelly. Ai miksi? Mä neulon. Ja sit mä puran. Ja sit mä neulon jotain muuta. Ja puran. Tai jätän kesken ja alotan jotain ihan muuta. En enää tiedä meneekö tämä kaikki pakkoneuloosin ja harvinaisen ärhäkän startiitin piikkiin vai mikä on.

Kaikki alkoi Annasta. Tämä oli ensikosketukseni onteloneuleeseen. Ei sinänsä mikään ylitsepääsemättömän haastava juttu, hidasta vain verrattuna normineulontaan. Mutta mun nurja..! Miten se voi olla niin saakelin löysää! Sitkeästi neuloin (tyhmä!) reippaasti yli puolenvälin vain todetakseni vanhan totuuden; mullon ihan helkkarin pieni pää.


Purin. Onneks neulekerhon myssyohje ja lanka huuteli pöydällä haluavansa puikoille. Ja eiku töihin.

Karpalo by Tuulia Salmela
Uutuslanka Ilmarinen 
louhittaren luolasta
100% bfl-villa
n 70g

Noiden helmien pujottelu oli uutta ja ihmeellistä, siihen meinas jäädä koukkuun. "..Mä ihan pari vielä ja sit mä meen nukkuun.." Myssystä tuli ihana, sääli ettei kelit vielä ole päästäneet käyttämään kovin aktiivisesti.

No mitä sitten? Kärrynpyörät ovat kuiskutelleet minulle julkaisemisestaan lähtien, nyt kuvittelin olevan oikea aika paneutua tähän kirjoneuleasiaan ja tilasin langat ja ohjeen. Ja kävin nitkuttamaan.


Tein ja tein (tyhmä!) ajatuksena saada tämä ylleni messuille jotta voisin Tiinalle henkilökohtaisesti tätä esitellä. Kuinka ollakkaan, jossain kohtaa tuli mieleen sovittaa ja tadaa..! Enhän mä olekaan kokoa L vaikka mittanuha niin väittää. Tai siis oikeesti mun kirjoneuleeni ei pysy koossa L vaan on jotain ihan muuta. Kas näin:


Viikon verran tämä sai armonaikaa kun mökötin ja tein jotain muuta, sitten vedin puikot pois ja purin. Liivin mallista pidän kyllä niin kovasti, että aattelin alkaa alusta ja tehdä näillä langoilla ihan vaan raidallista sileää. Tai sitten en. Katotaan.

Ja koska kaikki muutki ni määki; annasta "jääneillä" sukkalangoilla kävin color affectionin kimppuun. Olin kyllä alunperin visioinut tekeväni tämän itsekehrätyistä, mutta koska vasta yksi lanka on valmiina päätin toisin.

Color affection by Veera Välimäki
Cascade heritage (tummin)
Väinämöinen (oranssi)
Lanitium ex machina sukkalanka (vaalein)



Pidän kovasti siitä, miltä tämä huivi näyttää, käyttökokemusta ei vielä ole. Saatan palata asiaan myöhemmin. Tai sitten en.

Mulla olis kauhee hinku alottaa jotain kivaa takkia, mutta masentaa jo valmiiks kunnen kuitenkaan osaa tehdä siitä sopivaa. Ärsyttää tällanen ajatusmaailma! Onnekseni en omista takkilankoja juuri tällähetkellä ni ei tarvi ittensä kanssa tapella. Mieli arvatenkin rauhottuu messuihin mennessä, josko sieltä pääsis imemään oikeanlaista asennetta ja ideoita. Jos näet minua siellä, tule rohkeasti tervehtimään! Olen paikalla perjantaina ja sunnuntaina...